Kaupunginhallituksessa päätettiin 6.3 Helsingin asukastalojen ja -tilojen avustuspäätöksistä vuodelle 2017. Asia oli ensimmäistä kertaa kaupunginkanslian alaisuudessa, kun aiemmin avustuspäätökset on tehty useammassa eri virastossa. Muutokset avustusjärjestelyihin olivat lopputulema asukasliikkeen voittamasta kamppailusta vuonna 2015, jolloin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (Kokoomus) joutui luopumaan esityksestään missä kaupunki ei olisi jatkanut asukastalojen ylläpitämistä. Siirron myötä luotiin myös yhteinen uusi avustuskriteeristö.
Hienoa uudessa järjestelyssä on myönteisempi kanta palkkausavustuksiin. Nyt lähes jokainen hakija on saanut vaivatta edes sen. Palkka-avustus mahdollistaa toiminnan jatkuvuuden aiemmin tuetuilla alueilla ja uusissa kohteissa se luo pyrähdyksen toiminnan laajuuteen ja siten myös asukastoiminnan vaikuttavuuteen.
Kokonaisuudessa on kuitenkin ammottava aukko; kokonaisavustussumma on liian pieni. Nyt jaossa oli hieman yli 740 000 euroa, mutta hakijoita edellisiä vuosia enemmän. Tilanne johti siihen että kaupungin avustuksia valmisteleva asukasyhteistyöyksikkö joutui priorisoimaan turhan rankalla kädellä avustushakemuksia ja samalla peilata niitä uusiin avustuskriteereihin.
Kaupunginhallituksessa käsittelemämme esitys sisälsi täten myös tilanteita joissa vakiintunut, vireä ja alueilla tärkeäksi muodostunut asukastalotoiminta oli joutumassa supistamaan toimintaansa avustusten pienentyessä. Asukastaloja jotka esityksessä oli saamassa avustustarvettaan vähemmän oli muun muassa Herttoniemenrannan asukastalo Ankkuri (19 000e vähemmän kuin vuonna 2016) ja KontuKeskus (21 500e vähemmän kuin vuonna 2016).
Avustushakemuksissa oli myös lapsuksia, jotka voidaan osin ymmärtää koska käytössä oli uusi kriteeristö ja uusi tilanne asukastaloille. Harmillista näissä oli etenkin tilanteet jossa hakijat mainitsivat kaupunginkanslian neuvojen olleen syy, joko tukien hakematta jättämiseen tai hakemusten lapsusten luojina. Karhunpalvelus tehtiin ainakin Kumpulan kylätilalle jonka ehdotettiin lisäävän maininnan Kumpostista (paikallisen kaupunginosalehden) hakemukseensa vaikka ei edes ole lehden julkaisija. Näin asukastalon avustus leikkaantui vielä ennestään kun osa avustuksesta oli osoitettu lehdelle, eikä talolle.
Kumpulan kylätalolle oli myös osoitettu hakemustaan vähemmän tukea, ja uhkana oli muun muassa asukastalon työntekijän useamman kuukauden lomautus. Uudet kriteeristöt eivät taipuneet tilanteessa palkkausavustuksen säilyttämiseen aiemmalla tasolla. Tein kaupunginhallituksessa asiaan vastaesityksen, jossa Kumpulan kylätilan avustusta nostettaisiin 12 940 eurolla. Summa olisi nostanut avustuksen asukastalon laatimaan talousarvion vähimmäistasoon joka turvaisi asukastalon toiminnan nykyisessä laajuudessaan.
Esitykseni hävisi yhdellä äänellä 8-7. Esitystä kannatti Vasemmisto, Perussuomalaiset, SDP sekä Keskusta ja sitä vastusti Kokoomus, Vihreät ja RKP.
Tein myös toisen vastaesityksen, jossa Malminkartanon asukasyhdistyksen avustussummaa nostettaisi 15 000 eurolla. Summa oli tarkoitettu Asukastalo Rengin palkkausavustukseen, jota ei oltu esityksessä huomioitu ja näin asetti vaakalaudalle asukastalosta huolehtimisen, jota aiemmin oli hoitanut asukastalon ’emäntä’.
Esitykseni voitti 11-4. Esitystä kannatti Vasemmisto, Vihreät, Keskusta, Perussuomalaiset, SDP sekä RKP ja sitä vastusti Kokoomus.
Tein lisäksi vastaesityksen koskien koko uutta avustusjärjestelmää. Vastaesitykseni sisälsi selvityksen asukasosallisuusavustusten uusien kriteereiden toimivuudesta, joka tuotaisiin kaupunginhallitukselle ennen seuraavan avustuskierroksen valmistelun käynnistämistä. Samalla selvitettäisiin mahdollisuus aikaistaa avustuspäätöksiä. Molemmissa selvityksissä kuultaisi avustuksia hakeneita yhdistyksiä. Vastaesitykseni hyväksyttiin yksimielisesti.