Pelastetaan Helsingin viimeinen hyppyrimäki!

Koin valtavan järkytyksen maanantaina 3. huhtikuuta kun YLE kertoi Herttoniemen hyppyrimäen saaneen lopullisesti purkutuomion. Aiheella oltiin aiemmin liikuntavirastossa leikitelty, mutta itse ollessani yhteydessä virkahenkilöihin oli viesti selvä: mäellä olisi viellä yksi vuosi “tenkkapååta” (miettimisaikaa). Tällä aikataululla otin itse järjestääkseni hyppyrimäen ystävien keräämisen yhteen pelastaaksemme mäen.

Olin ensitöikseni yhteydessä Herttoniemen kaupunginosaseuraan ja hyppyrimäellä mäkihyppyä järjestävään Helsingin Mäkihyppääjiin. Molemmat suhtautuivat asiaan innostuneesti ja Herttoniemi-seura hyväksyi myös kevätkokouksessaan aloitteeni jossa esitin joukkorahoituksen selvittämistä hyppyrimäen pelastamiseksi. Yhteiskokousta ei vielä näiden toimijoiden kesken ole järjestetty, mutta syynä on pikemmin ollut omat vaalikiireeni ja se, että en ole halunnut hanketta sekoitettavan kuntavaaleihin.

Saadessani tietää hyppyrimäen kohtalosta olin heti seuraavana päivänä 4. huhtikuuta yhteydessä Helsingin liikuntavirastoon. Liikuntavirasto on asiassa keskeisin toimija sillä se on paitsi hyppytornin hallinnoija myös se instanssi joka päättää osoitetaanko rahaa hyppytornin purkamiseen vai sen peruskorjaukseen. Liikuntavirastossa mitään päätöstä EI kuitenkaan ole tehty. Uutinen purkutuomiosta oli tältä osin virheellinen. Asia on virastossa vielä keskeneräinen.

Kysyin asiasta Helsingin liikuntajohtajalta Tarja Loikkanen-Jormakalta ja hän kommentoi näin: “Mitään päätöstä purkamisesta ei ole tehty, mutta asiasta on keskusteltu sekä viraston sisällä, että lautakunnan jäsenten kesken viime vuoden talousarvioseminaarissa. Uuden (hyppyrimäen) rakentamiseen ei ole osoitettu investointisuunnitelmassa määrärahoja.”

* * *

Helsinki on ollut mäkihypyn kulta-aitta. Kaupungissa on ollut yli 20 hyppymäkeä ja laji on ollut alueelle jopa ominainen. Lajia pidettiin yhteen aikaan stadilaisena talvilajina kun lajien kirjo täällä ei talvisin huimannut ja mäkihyppy oli niin suosittu. Kun Helsingissä ei ollu pitkiä laskettelumäkiä tai korkeita huippuja oli mäkihyppy otollinen korvaaja.

Mäkihyppypaikkoja on Helsingissä ollut niin kävelykeskustassa kuin useimmissa lähiöissä. Laajan kartoituksen mäkihyppypaikoista, eli stadilaisittain “hyndistä”, Helsingissä teki 4 vuotta sitten Pauli Saloranta, Kari J. Nyberg ja Harri Nygrén. Kartoituksessa ilmeni 28 helsinkiläistä “hyndää”. Näistä viimeinen olemassa oleva kokonaisuus löytyy Herttoniemestä ja on nyt purku-uhan alla.

Herttoniemen mäkihyppytorni koostuu kolmesta hyppypaikasta joilla on K-pisteinään 46 metriä, 22 metriä ja 17 metriä. Se on aktiivisessa käytössä ja käyttöä ei ole estänyt edes kaupungin asettama käyttökielto. Mäkihyppytorni on Lahden alapuolella lajinsa viimeinen ja Herttoniemelle arvokas maamerkki.

Kun Herttoniemi-seura teetti kaksi versiota Herttoniemi-aiheisia paitoja komeili tietysti mäkihyppytorni toisessa. Mäkihyppytorni on paitsi osa hertsikalaista identiteettiä, mutta myös koko kaupungille mahdollisuus. Yksittäinen laji ei ole varmaan ikinä ollut yhtä riippuvainen yhdestä harrastuspaikastaan kuin mitä mäkihypyn tulevaisuus on viimeisestä mäestään pääkaupungissa.

Nykyinen alue on otollinen mäkihyppypaikalle ja sen toimivuudessa yhdistyy myös se, että Helsinki on kaupunki täynnä nuoria jotka etsivät omaa harrastustaan ja liikunnallista tekemistä. Mäkihyppyharrastus on Helsingissä lajin alusta asti painottunut matalan kynnyksen liikuntaan ja ollut leimallisesti vapaa-ajantoimintaa. Harrastuksella on myös tulevaisuudessa annettavaa erityisesti junioritoimintana.

“Hyndät” ovat lisäksi muovitettuina ympärivuotisessa käytössä ja hyppykausi Herttoniemessä on siten Suomen pisimpiä. Lajien kirjoa ei tule kaupungissa missään nimessä karsia, päinvastoin. Helsingissä talvilajeja on enää kourallinen ja laji joka ei piittaa hyppyolosuhteiden osalta edes lumen määrästä kuuluu tänne kuin nakutettu.

Mäkihyppytorni on mielestäni pelastettava. Kutsunkin kaikki mäen ystävät yhteiseen tapaamiseen tiistaina 2. toukokuuta kello 18.00 – 20.00 Herttoniemen kirjastolle, os. Kettutie 8 C. Tapaaminen järjestyy yhteistyössä Herttoniemi-seuran sekä Helsingin mäkihyppääjien kanssa ja on avoin kaikille.

Lähtökohtana tulee olla yhdessä kaupungin kanssa selvittää mahdollisuus joko mäen säilyttämiseen peruskorjauksen kautta tai hyppyrimäen korvaamiseen uudella. Uudiskohde olisi siltä osin myös kiehtova, että samalla mäkihyppytorni voisi saada korkeutta lisää ja sen kiinnostavuus kilpailumäkenä lisääntyisi. Nyt alle 50 metrin K-pisteellä mäkihyppykilpailut olisivat enimmäkseen nuorten kisoja.

Kaupungin kanta uuteen investointiin on ollut kriittinen, mutta ei purkukaan ole halpaa. Uskon, että kaupunki tulee vastaan jos löydämme konkreettisen suunnitelman ja sille rahoituksen. Lopulta päätös on kaupunginvaltuutettujen, jotka voivat päättää mahdollistaa myös jatkossa mäkihyppyharrastuksen Helsingissä.