Vaatimukset-vanha

Henkka

Yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään ja turvalliseen tulevaisuuteen.
Lupaan altavastaajia suosivaa politiikkaa.

K U N T A V A A L I T 2017

O I K E U S   V A A T I A!


LÄHILUONTOA!

Jokaiselle kävelykeskustan ulkopuolella asuvalle helsinkiläiselle on taattava lähiluontokohde ja virikkeellinen virkistysalue. Keskustassa Töölönlahti on puhdistettava ja puisto suunniteltava toiminnalliseksi sekä lapsiystävälliseksi. Keskuspuistoon ei tule rakentaa. Kivinokkaa on kehitettävä virkistysalueena ja liittää vesibussireitteihin.
Tiivis asuntorakentaminen ei saa tarkoittaa levittäytymistä virkistysalueille tai lähiluontoon. Täydennysrakentaminen ei tule toteuttaa rakentamalla kalliisti kallioiden tilalle tai paljon maanmuokkausta tarvitsemiin kohtiin. Näin vältetään myös asukkaiden lähiluonnon väheneminen. Täydennysrakentaminen tulee pääsääntöisesti toteuttaa antamalla lisää rakennusoikeutta sitä haluaville taloyhtiöille.
Rannat on pidettävä viheralueina, kaikkien käytössä olevina vapaasti läpikuljettavina alueina.
Kaavoitussuunnitelmissa on käytettävä teema- ja paikannustietoa. Näin asukkaat voivat valita oman kiinnostuksen mukaisia suunnitelmia seurattavaksi, joko määrittelemällä tietyn alueen tai teeman, esimerkiksi Itä-Helsingin tai ylipäätään luontoalueet tai tarkemmin vaikka Malmilla suunniteltavat asemakaavat.
Kaupunkimetsät ovat Helsingissä luontoarvoiltaan parempia kuin Etelä-Suomen talousmetsät, ja arvokkaimmat kohteet on suojeltava viipymättä. Suunnitellut luonnonsuojelualueet Helsingin luonnonsuojeluohjelmassa tulee toteuttaa.

—> Lähiluontoa tulee säilyttää nykyistä enemmän, ja sen tulee olla myös metsää
—> Lähiluontoa on arvostettava terveyttä edistävänä ja kunnan sosiaalikuluja vähentävänä
—> Kaavoituksessa tulee osallistaa asukkaita ja kartoittaa käytössä olevat pienetkin luontokohteet
—> Rannat on pidettävä avoimina
—> Helsingin luonnonsuojeluohjelma tulee toimeenpanna
—> Kaavoitussuunnitelmiin on liitettävä teema- ja paikannustietoa, jotta niiden seuraaminen helpottuu ja niille voi tehdä uudenlaisia seurantaohjelmia, tekstiviestipalveluita ja ‘äppejä’
—> Kaupunkirakenteen tulee suojella erityisryhmiä kuten lapsia, vammaisia ja vanhuksia sekä palvella tulevaisuuden nopeitakin edistysaskelia liikkumisen ja asumisen saralla.

LÄHIPALVELUITA!

Kaikille on taattava tarvitsemansa palvelut lähelle, pisimmillään yhden joukkoliikennevälineen matkan päähän. Palveluiden keskittämistä on varottava sillä usein keskittäminen tuo lisäkustannuksia kiinteistö- ja vuokrakuluissa sekä tuottaa kynnyksiä palvelun tarpeessa oleville. Julkiset palvelut on toteutettava omissa tiloissa, ja näin säästäen vuokrakustannuksissa.
Laboratoriopalveluita on oltava jokaisella terveysasemalla, esimerkiksi hyödyntäen kevyempiä näytteidenottomenetelmiä ja digitaalisia uudistuksia.
Lääkäri- ja terveyshoitajakäynnit on oltava maksuttomia.
Tutkittua tietoa on käytettävä säästökohteiden tunnistamisessa ja painotettava ennaltaehkäisevää työtä. Esimerkiksi maksuton varhaiskasvatus toisi tutkimusten mukaan moninkertaiset säästöt. Ensi- ja turvakoteja on lisättävä sekä poikien- ja tyttöjen talojen rahoitus on turvattava sekä säilytettävä sijainti metroradan varrella. Mielenterveyspalveluita on saatava omana päivystyksenään.

—> Terveyskeskusmaksuja ei peritä ja palvelut ovat myös paperittomille
—> Posti-, Otto- ja kirjastopalvelut löytyy läheltä
—> Asukastiloja tuetaan ja jokaisessa lähiössä on asukkaiden käyttöön julkinen tila
—> Harrastustakuu jokaiselle lapselle vanhempien tulotasosta riippumatta—> Maksuton varhaiskasvatus ja päivähoitopaikka kaikille lapsille
—> Palvelutilat, kadut ja -kiinteistöt esteettömiksi!
—> Maksuton liikuntakortti takuu- ja kansaneläkkeellä oleville
—> Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja on pienennettävä, enintään 6 lasta/työntekijä.
—> Lisää työntekijöitä vanhustenhoitoon. Vähintään 0,8 hoitajaa vanhusta kohden.
—> Jokaisella tulee olla lähipalveluna mahdollisuus maksuttomaan internettiin, joko kirjastopalveluna tai alueen asukastilassa.
(Vaalilupaukseni (v. 2012) internetistä kaupungin jokaiseen vuokra-asuntoon toteutui loppuvuonna 2016.)

 

KOHTUUHINTAISTA ASUMISTA!

Helsingin on rakennettava vuosittain enemmän kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.
Helsingin asuntotuotannossa on käytettävä esittämääni Atrain-mallia, jossa kaikkia asuntomuotoja rakennetaan 33%. Nyt jakauma on 25% kohtuuhintaista, 30% välimuotoa ja 45% kovan rahan asuntoja.
Malli tarkoittaisi 600 kappaletta kohtuuhintaista asuntoa vuodessa lisää. Helsingin asuntojonossa on noin 15 000 hakemusta. Asunnottomia on Helsingissä yli 3500 henkilöä.

—> Lisää kaupungin omaa kohtuuhintaista asuntotuotantoa!
—> Varataan lisää tontteja voittoa tavoittelemattomaan rakentamiseen ja vaaditaan kaavoitetut tyhjillään seisovat tontit rakennettaviksi
—> Tontinvuokrat pidetään alhaisina ja kiinteistöveroa ei nosteta asuntojen kohdalla
—> Helsingin on pyrittävä asuntotakuuseen ja vähennettävä aktiivisesti asunnottomuutta
—> Pitkäaikainen asunnottomuus on poistettava Helsingistä vuoteen 2020 mennessä. Tuettua asumista on lisättävä ja otettava käyttöön Avaimet käteen -malli, jossa asunnon voi saada myös ilman täyttä päihteettömyyttä.

**************************************************************************************************************************************************

 

E D U S K U N T A V A A L I T 2015

JÄLLEENRAKENNETAAN HYVINVOINTI


E. Talous kuntoon kysynnän ja kokonaistuotannon kasvattamisella. Euroopassa kokonaiskysynnän puute on syy pitkittyneeseen taantumaan. Korjausvelkaa tulee vähentää lainarahalla, jotta estetään korjauskohteiden rapistuminen entisestään yhä kalliimmiksi kohteiksi.

F. Perusturvan parantaminen: yrittäjien työssäoloehto laskettava vuoteen (nyt 15kk). Starttirahaa tulee voida myöntää jo aloitettuun yritystoimintaan, kun henkilö siirtyy työntekijästä tai työttömästä päätoimiseksi yrittäjäksi. Alle 10 000 euron vuositulot verottomaksi. Toimeentulotukeen samankaltainen suojaosuus kuin työttömyystuissa. Perusturvan taso nostettava väh. 90-luvun laskennalliseen tasoon.
Vasemmisto vaatii etuisuuksien yhtenäistä nostoa 750 euroon.

G. Ei arvonlisäveron nostoa. ‘Alvittoman myynnin’ yläraja nostettava 8500 eurosta 25 000 euroon, huojennusosa 39 000 euroon ja pienyrittäjille mahdollisuus maksaa alv. maksuperusteisesti.

H. Tyrehdytetään verovuodot: Otetaan käyttöön maakohtainen kirjanpito, josta ilmenee verotettava voitto. Säädetään 30 % lähdevero hallintarekisteröityjen osakkeiden osingoille, josta (oman maan verotason ylittäviltä osilta) vapautuu maksaessaan asianmukaisesti veronsa.

MITEN?

E. Valtion ja kuntien roolit talouden elvyttäjinä ovat suuremmat nyt kun Nokian kaltaiset vientiyritykset ovat kateissa. Julkisen elvyttämisen tulee painottua realitalouteen mm. korjausvelan vähentämisellä. Elvytyksellä olisi välitön työttömyyttä vähentävä vaikutus (mm. Rakennusliiton jäsenten työttömyysluku oli helmikuussa 24%).

F. Lisäresurssit tulee järjestää veromallilla, jossa tuloja verotetaan laajemmalla progressiolla. Veromalli hyödyttää erityisesti pieni- ja keskituloisia sekä piensijoittajia. Veromalli löytyy osoitteesta: http://bit.ly/verotus

G. Yritystä pitää verottaa voitoista, alv. vaikuttaa myyntiin ja kasvuun. Alv:n nosto on erityisen haitallista työvoimavaltaisille palvelualoille. Vasemmistolla on laskelmat alv:n tilittämisen alarajan nostamisesta 25 000 euroon, mutta raja pitäisi nostaa vielä tästä noin tuplasti, jotta se tukisi paremmin päätoimista mikro- ja pienyrittämistä. Maksuperusteinen alv. estäisi tilanteet, joissa alv. tulee maksettavaksi ennen asiakkaan maksua.

H. Veropakoilu Euroopassa maksaa yli tuhat miljardia vuodessa (Tax Research LLP).

 

AIKUISTEN PUOLESTA

X.) Perustulo

Y.) Ammattiliitoille kanneoikeus

Z.) Hoiva-alan palkkojen kertakorotus

W.) Asumisen hinta alas. Koti on perusoikeus.

MITEN?

X.) Otetaan käyttöön valtakunnallisen alueellisen kokeilun kautta, joista yksi Itä-Helsingissä.

Y.) Muutetaan laki mahdollistamaan ammattiliittojen kanteet yksittäisten työntekijöiden puolesta. Parantaa työntekijöiden oikeussuojaa ja laillisesti toimivien yritysten asemaa.

Z.) Yhteisöveron lasku ei tuottanut haluttuja tuloksia. Yhteisövero tulee palauttaa ennalleen, ja palautuva 900 miljoonaa on kohdennettava hoitoalan pienempien palkkojen nostoon. Panostus paitsi elvyttää, myös osoittaa konkreettista arvostusta alalle.

W. On perustettava julkinen rakennustoimi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoon. Vain vastaamalla kysyntään saadaan hinnat alas.

 

LISÄÄ VIRKAMIEHIÄ

K.) Lisää poliiseja. Resursseja tarvitaan mm. vähentämään selvitettyjen rikoslaki- (+10%) ja väkivaltarikosten (+14%) tutkinta-aikaa. Alueellinen tasa-arvo ei saa vaarantua. Hälytysaikojen on pysyttävä kohtuullisina koko Suomessa.

L.) Lisää tullivirkamiehiä. Resursseja tarvitaan erityisesti harmaantalouden torjuntaan ja talousrikosten tutkinta-aikojen lyhentämiseen. Nykyisellä rahoitustasolla uhkana jopa rikosten vanhentuminen.

M.) Opettajien työhyvinvointiin panostettava.

MITEN?

K. Keskusrikospoliisin ulkomaantoimistoon perustamiseen varatut rahat on kohdennettava uudelleen suoraan poliisirekrytointiin. Lisäresursseja poliisihallituksen johdon virkojen vähentämisellä.

L. Veronkannon tehostaminen vähentää veronmenetyksiä, tuottaen hyötyä moninkertaisesti. Myös lisääntyneet saatavat rikoshyötyjen perinnästä on huomattava potti.

M. Varmistetaan korvamerkityllä summalla kuntien mahdollisuus taata koulukäyntiavustajat kouluihin.

 

——————————————————

Kunnallisvaalit 2012:

ASUMINEN

Kohtuuhintaisten kaupungin vuokra-asuntojen osuutta on nostettava asuntotuotannossa tuntuvasti, uusia vuokra-asuntoja on rakennettava vähintään 3000 vuodessa. Asunnot eivät voi jäädä suunnitelmiksi ja tämän varmistamiseksi on perustettava kaupungille oma asuntoyhtiö. Asuntoyhtiö on samalla työkalu rakennusyhtiöiden kartelleja vastaan, joka pakottaisi rakennuskustannukset ja hinnat kohtuulliselle tasolle. Helsingin asuntojono on yli 23 000 hakemusta.

—> Sosiaalista asuntotuotantoa on lisättävä. HITAS-järjestelmää on tuettava

—> Liikehuoneistoja ja toimistotiloja on muutettava asumiskäyttöön

—> Kaupungin tulee mahdollistaa erilaisia yhteisöasumisen muotoja ja helpottaa ryhmärakentamista

—> Energiatehokkuus etusijalle uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa

INTERNET

Valtion ja kunnan palvelut ovat siirtyneet internettiin. Kaupungin on todettava internet perusoikeudeksi ja mahdollistettava kaikkien kaupunkilaisten pääsy internettiin. Kaikkiin kaupungin liikennevälineisiin on saatava toimiva internetyhteys sekä Helsingin keskustaan on rakennettava kattava WLAN-verkko. Kaupungin vuokra-asuntoihin on asennettava talokohtainen korkeatasoinen maksuton internetyhteys.

Kirjastot on muokattava vastaamaan vahvemmin tietoyhteiskunnan tarpeita. Jokaisesta kirjastosta on saatava opastusta tietotekniikan käyttöön.

—> Kattava maksuton WLAN keskustaan

—> Stadin kämppiin maksuton netti

—> Asukkaiden kuulemista tietoteknisten ratkaisujen avulla edistettävä

LIIKENNE

Helsingin joukkoliikennejärjestelyt ovat edenneet risteykseen, jossa valittavana on joko lisääntyvää valvontaa sekä korotuksia lipunhintoihin vyöhykemallin kulujen kattamiseksi TAI vapaampi sekä joustavampi liikkuminen Helsingissä. Nykyisestä tilanteesta onkin siirryttävä malliin jossa kaikki kaupunkilaiset osallistuvat joukkoliikenteen kustannuksiin, kunnallisveron kautta kerätyn korvamerkityn maksun kautta. Joukkoliikennettä käyttäville kotitalouksille malli tuo tuntuvat säästöt ja puolittaisi keskituloisen perheen matkakorttikulut. Helsingille päätös tarkoittaisi panostusta moderniin ekologiseen liikkumistapaan yhä laajenevassa kaupungissa.

Liikenneratkaisuja on katsottava ekologisuuden, käyttäjäystävällisyyden sekä työntekijöiden näkökulmasta. Jokaiselle on taattava näppärä liikkuminen kaupungissa.

—> Alaikäisten ja eläkeläisten maksuttomuusluokat lippuihin, askeleena kohti maksutonta mallia

—> Poikittaisliikennettä lisättävä entisestään – lisää Jokeri-linjoja

—> Metroliikenne ympärivuorokautiseksi, käyttäen vain osaa asemista öisin – vähentäen vartiointikustannuksia ja kuluja yöliikennöinnistä

—> Autoteiden muuttaminen kevyen liikenteen väyliksi jatkuttava

—> Työturvallisuutta sekä helppokäyttöisyyttä mietittävä kalustohankinnoissa, lipunmyynnin sijaan

 

 

Eduskuntavaalit 2011:

Kaikilla Suomessa on
OIKEUS VAATIA..

 

…kattavaa joukkoliikennettä!

— Kaikille tasavertaiset mahdollisuudet kaupunkiin.

Joukkoliikenteen pulmat liittyvät lippujen korkeisiin hintohin sekä huonoihin liikenneyhteyksiin. Ympäristönäkökulmasta joukkoliikenteen, varsinkin raideliikenteen, huono hyödyntäminen on härskiä. Joukkoliikenteessä tulee panostaa rataverkon perusparantamiseen sekä uusiin ratahankkeisiin. Valtion joukkoliikennetukea suurille kaupungeille on korotettava. Kaupunkien keskustat tulee pyhittää kevyeelle liikenteelle ja luoda liikkumisesta vaivatonta. Joukkoliikenteestä sujuvaa, laadukasta ja halpaa.
Tavoitteena ilmainen joukkoliikenne Helsinkiin.

…ilmastolakia heti!

– Askel ympäristömme puolesta niin paikallisesti kuin globaalistikin.

Yhä nopeammin ja dramaattisemmin muuttuva ilmasto vaatii toimia. Päästöjä on vähennettävä, joko nyt kivuttomasti tai myöhemmin suurilla kustannuksilla. Ilmastolaki tarkoittaisi vuosittaisia (ilmastotieteen mukaisia!) päästövähennyksiä. Ilmastolaki luo tarpeet vähäpäästöiselle yhteiskunnalle ja uusille ratkaisuille niin rakentamisessa, teollisuudessa, energiatehokkuudessa kuin liikenteessä.
Tavoitteena elinkelpoinen, ihmisestä muuttumaton, ilmasto ja maailma.

…tukiverkkoa kaikille!

— Jokaisella on oikeus riittävään toimeentuloon, asuntoon ja perusturvaan.

Kasvavat tuloerot, toimeentulon niukkuus ja työttömyys ovat oikeistolaisen yksilökeskeisen politiikan tulosta. Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja nöyryyttävä luukulta toiselle juoksuttaminen ovat toimimaton yhdistelmä. Ihmiselle hankala prosessi ja yhteiskunnalle kallista. Perusturva on nostettava 750€/kk. Perusturva sisältää pienet eläkkeet, kotihoidontuen, yrittäjien starttirahan, opinto-, työttömyys-, sairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan. Jokaiselle Suomessa pysyvästi oleskelevalle on säädettävä oikeus asuntoon.
Tavoitteena perustulo.

…erilaisuuden hyväksyntää!

— Vihalle ei ole tilaa Suomessa.

Yhdenvertaisuus on perusoikeus. Suomen tulee olla kansainvälinen toimija, sekä aktiivinen ihmisoikeuksien ja seksuaalioikeuksien vaatija. Turvattomuutta ja pelkoa lisäävät ehdottomat ryhmät tulee kitkeä – ratkaisemalla perimmäiset syyt ilmiöiden takana kuten ongelmat toimeentulossa ja työnsaannissa. Tarvitaan päämäärätietoista yhteiskunnallista keskustelua ja tarkempaa valistusta (esimerkiksi koulukasvatuksessa) sekä korotettuja tukia yhdenvertaisuus teemojen parissa toimiville kansalaisjärjestöille.
Tavoitteena tasa-arvo- ja solidaarisuuskasvatusta kouluihin.

…oikeudenmukaista verotusta!

— Maksukyky veropolitiikan keskiöön.

Suurituloisten verotusta on vähennetty suunnittelmallisesti ja verotus on siirtymässä tasaveron suuntaan. Tämä tarkoittaa suhteessa suurempaa verotaakkaa pienituloisille. Tarvitaan progressiivisuutta verotukseen, pääomatuloja tulee verottaa kuten muitakin ansioita. Alle 10 000€ vuositulot verottomiksi, esimerkiksi 750€/kk perusturva olisi verotonta. Verotuksen kautta tulee ohjata ihmisiä valitsemaan ympäristölle ja ilmastolle ystävällisiä kulutusvaihtoehtoja. Arvonlisäveroa ei tule korottaa. Tästä Vasemmiston veromalliin. Lue myös Vasemmiston pienyrittäjäohjelma.

…varmuutta työelämään!

— Kanne-oikeus ammattiliitoille, työehtosopimuksen turva ja riittävä tuntipalkka.

Työelämän valvonta on heikkoa ja useilla aloilla rehoittava työehtojen loukkaaminen ei paljastu. Harmaa talous syö valtavan suuren potin verovaroja, SAK arvioi että “pimeää työtä” teetettiin vuonna 2008 yli 10 miljardin euron edestä. Työntekijän etu on valvottu laillinen työpaikka, palkasta ei voi jättää maksamatta ja työtapaturmat korvataan. Työsuojeluviranomaisten ja talousrikostutkijoiden valvontaresursseja on lisättävä. Kollektiivinen kanneoikeus on mahdollistettava ammattiliitoille ja laajennettava siten että kanteen voi nostaa työsuhteisiin, tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvssä rikkomuksissa. Jokaisesta työstä on saatava elämiseen riittävä palkka ja alat jossa AY-järjestäytymisaste huono jää palkkakehitys jalkoihin ellei valtion tasolta säädetä vähimmäispalkkaa. Suomeen säädettävä vähimmäispalkka 10 euroa/h.

…yhteisiä julkisia palveluita!

— Yksityistäminen palvelee voitontavoittelua.

Ongelmana peruspalveluissa lisääntynyt maksullisuus ja alibudjetoinnista johtuva resurssipula. Joustava hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee laadukkaita lähellä tuotettuja julkisia palveluita. Kuntien osuuksia verotuloista nostettava sekä säädettävä tarkempia laatuvaatimuksia palveluille. Terveyskeskusten asiakasmaksuista luovuttava.

Vastaa