Helsinki hidastelee LED-valoihin siirtymisessä kaupungin valaistuksessa – ja se maksaa. Saatavissa olisi miljoonalukuihin nousevia säästöjä. Käden ulottuvilla olisi säästöjä niin energiankulutuksessa kuin uuden tekniikan mahdollisuuksissa.
Olen itse paininut kaupungin LED-tekniikkaan siirtymisessä luottamustoimeni kautta Rakennusvirastossa, ja asia on yksi ärsyttävimmistä osoituksista miten keksityt, täysin oikeistolais-poliittiset, menoleikkurit ja investointikatot estävät säästöjä sekä jarruttavat kehitystä.
LED:it halpenivat tällä valtuustokaudella pisteeseen, jossa myös varovainen Helsinki uskalsi miettiä toden teolla tulevaa. Toinen työntöapu siirtymisen suuntaan oli muut maailman pääkaupungit sekä EU. EU päätti nimittäin luopua alueellaan elohopealampuista ja maahantuonti on ollut jo vuosia kielletty. Elohopeavalotekniikka on keksitty ennen toista maailmansotaa ja elohopea itsessään on myrkyllistä. Helsingin löytäessä kannustimen valotekniikkansa kehittämiselle oli kuitenkin päätettävä siirtymisen nopeus. Asiassa tehtiin kolme toisistaan eritahtista suunnitelmaa, ja valittiin tietenkin hitain. Se oli enteillen nimetty ’Vaihtoehto ykköseksi’. Kaupungilla ei vaali- tai missikisasäännöt elä ja vähiten maksava voidaan esittäessä jo mainita ykkösenä.
Vaihtoehto ”kakkosessa” oli ”ykkös”-pakettiin sisältäneiden valojen lisäksi mukana liikuntaviraston hallinnassa olevat valaistut virkistyspolut. Varsinkin keskellä metsää olevat valaistukset mullistuisivat LED-tekniikan avulla. Elohopealamput ja niille nykyisellään korvaajana toimivat monitoimilamput valaisevat tarpeettomasti ja niiden valoväri on liian tumma. LED:eillä valosta tulisi kirkkaampi murto-osalla sähkönkulutuksesta ja tulevaisuudessa valoa voisi ohjata vaikka sammumaan jos poluilla ei ole liikettä. Varsinkin lepakot kiittäisivät – nyt pimeisiin metsiin ammutaan jopa 11 000 lumenia (lm, valotehokkuus), kun 2000 lumenia olisi riittävä määrä. Lisäkuluja syntyy tekniikan ollessa auttamattomasti vanhaa ja saneerauksen tarpeessa. Esimerkiksi Malmilla ja Paloheinässä valot ovat tasaiseen tahtiin rikki näistä syistä, eikä loppua näy. Siinä ei korvaava lamppu auta jos tekniikka sen ympärillä on huonoa.
Vaihtoehto ”kolmonen” oli kaikkein kunnianhimoisin ja esitti kaikkien valojen välitöntä vaihtoa LED:eiksi. Esitys oli tyyris ja turhan kiirehtivä sekä itselleni halvan tuntuista suuren maailman menoa, mutta ainakaan ei voinut syyttää ehdotusta lällyksi. Jos 100 miljoonan rakennuskustannukset olisi lainattu, olisi nollakorolla tähän mennessä maksettu 3% rakennushinnasta pois pelkällä energiansäästöllä.
Useampi poliittinen ryhmä mietti näitä nopeampia vaihtoehtoja, mutta lopullisen päätöksen teki helpoksi se että ”halvin” ja hitain vaihtoehto oli ainut joka mahtui budjettikuriin ja päällä olevaan investointikattoon. Edes puhdasta säästöä tuovia investointeja ei voinut tehdä. LED-hankkeen tulevaisuudelle oli myös ennustettu huonompia aikoja. Ajateltiin että kaupunki oli asiassa myöhässä ja ajautuisimme tilanteeseen jossa kysyntä nostattaisi hintoja kun samanaikaisesti melkein kaikki ajateltavat kaupungit olisivat siirtymässä LED:eihin. Tätä ei tapahtunut koska samalla myös markkinat laajenivat ja tekniikka halpeni päivittäin. Ehkä varovaisuudessa oli jokin viisas pointti, mutta nykyisessä tilanteessa ei tällä argumentilla voi tukea hidasta siirtymistä. Nyt löytyy jopa useampi suomalaisyritys miltä hankkia tekniikkaa.
Helsinki on asiassa tienviitassa. Voimme hidastella valitun linjan mukaisesti, ja hyötyä vasta kauas tulevaisuudessa LED:ien tuomista mahdollisuuksista ja säästöistä. Tai sitten pistää hihat heilumaan. Kärjistetysti voi sanoa että jokainen asennettu LED-valo alkaa tuottamaan puhdasta voittoa viiden vuoden jälkeen. Muutos on hintansa väärti. Olemme nyt tilanteessa jossa päätettyyn linjaan, ns. vaihtoehto ykköseen, ei kuulu liikuntaviraston alla olevat valaistut virkistyspolut. Helsingin uusi johtamisjärjestelmä tuo ne hallinnollisesti yhteen muun valaistuksen kanssa, mutta vain poliittinen päätös saa niihin LED:it.
Kirjoitus on ilmestynyt 29.1.2017 Uuden Suomen blogipalvelussa.
http://nyholm.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230410-miksi-helsinki-ei-tartu-miljoonasaastoihin-ulkovalaistuksessa